Normaali elämä on taas täällä, oktarit on siis ohi. Sunnuntaina oltiin vielä viimeisen kerran dirndlit päällä siellä juhlimassa. Oli muuten rankka päivä, tavattiin aamulla klo7 alueella ja valmistauduttiin jonottamaan...sateessa.. Vihdoin klo9 teltat aukesi ja jonottajat päästettiin sisään. Ei siis oltu tosiaankaan ainoita, suurin osa turisteista oli viimeiseen päivään mennessä jo poissa (thank god) ja paikalla oli lähinnä paikallisia nuoria. Päästiin kuin päästiinkin pöytään, joten aikainen aamu ei ollut turhaa. Pöytävarauksettomat pöydät tosiaan täyttyvät heti aamusta ja hauskintahan täällä on kun pääsee pöytään. Saa ostettua juotavaa ja syötävää, kukaan ei siitä tule häätämään pois ja saa rauhassa tanssia penkeillä saksalaisen humpan tahdissa. Prost! Meillä kävi vielä hyvä tuuri ja pöytäosiomme tarjoilija oli nuori hyvännäköinen mies koko päivän, mietittiin koko ajan, että mitähän siltä voisi nyt tilata. Mut usutettiin vielä kysymään, että onko poika sinkku. Ei ollut.
Se niistä oktareista. Lauantaina oli kuitenkin ihana sää, joten lähdettiin heti aamupäivästä Aleksandran ja Kiiran (perheeni aiempi au pair, joka on reilaamassa Euroopassa ja pysähtyi viikoksi tänne) kanssa kiertämään Müncheniä ja pistäydyttiin mm. Englischer Gartenissa. Puisto on ihana, pinta-alaltaan Central Parkia isompi(!!!) ja sieltä löytyy yhdestä joesta surffareita, jotka ovat siinä kuulemma märkäpuvuissaan ympäri vuoden. Tonne lähdetään viettämään päiviä viimeistään heti keväällä, kun ilmat lämpenevät.
Tänään täällä on vaan satanut :( Onneksi huomenna pitäisi taas paistaa aurinko ja olla ihana syyspäivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti