Bin wieder hier!

Käsissä oli liikaa aikaa ja kaipuu satunnaiseen kirjoittamiseen palasi. Niinpä meikä on takasin omassa blogimaailmassaan! Jos täältä linjoilta löytyy vielä joku, joka haluaa taas juttujani lukea niin ei muuta kuin..

kliketiklik!

xoxo, yours deerly

End of this chapter

Tasan viikko Suomea takana.

Tässä on ehditty jo vaikka mitä. Ihailin kaunista Helsinkiä eilen lenkillä ja hengitin sisääni ihanaa meren tuoksua. Nyt sitä tajuaakin miten merta on ollut ikävä. Ja tätä valoa, oi suloista valoa. Olin unohtanut, miten hyytävä ja kova Helsingin tuuli on. Ja miten kallista täällä on. Olen ehtinyt käydä työhaastattelussa, nauttia perheestä ja ystävistä. Ja vähän juhlistaakin elämää. Ikävä Müncheniin painaa, onneksi sosiaalinen media on tehnyt yhteydenpidosta naurettavan helppoa. Se sivu elämästä on nyt kuitenkin mennyt ja täytyy suunnata nenä kohti Helsinkiä ja Vaasaa. Haikeeta mutta so ist das Leben. Au pairin elämä se on nyt koettu ja suljettu. Haloo Helsinki, olen palannut! Mutta München palaan vielä. Du hast immer ein Teil von mir. 

Cro - Ein Teil

Tänään jäljellä ihan liian vähän

Lempi käyrä nakkikoira. Parhaat kaksi.

 Parhaita mimmejä pääsiäisenä.

 Hauska iltapäivä Hirschgartenissa lasten kanssa ruokkimassa peuroja ja peuhaten leikkipuistossa.

Kerrankin koko Edisonit kasassa vappupäivänä!! Lounasta auringossa Hans Im Glückin terassilla, sitten lempparipaikkaan hengailemaan ja syömään froyo:t, nimittäin Gärtnerplatzille.

Hehe vähän Frühlingsfestejä. Dirndl up!

Paras posse oli myös lauantaina kasassa, kun vietettiin mun viimeistä lauantaita. Olipahan karkelot.

Torstaina. T o r s t a i n a. Puhelimen laskurissa pari hassua päivää jäljellä ja sitten suuntaan Finnairilla illaksi kotiin. Aloitin eilen pakkaamisen tyhjentämällä vaatekaappini sisällön lattialle, karsimalla siitä yllättävän paljon (heitin äiti jopa 3 suht kärsineet kengät roskiin, minä, kenkiä roskiin??!) ja pakkasin matkalaukkuun. Ainoa, että pakatessani siihen vain ja ainoastaan vaatteet, tursuavat ne jo reippaasti yli reunojen...... Plus tuhannet kengät. Kosmetiikkahärpäkkeet. Hilf mir.

Pian se kotiinlähtö oikeasti koittaa, mitä olen jo kauan vältellyt. Kai tää tästä nimim. tänään jo neljästi pillittänyt.

Blinded by the lights

Päivät lähenee loppua ja valmistaudun lähtölaskentaan. Aikaa täällä jäljellä enää noin 1,5viikkoa. Apua. Päivät on kuluneetkin tämän teeman mukaisesti, viimeisistä ajoista on otettava kaikki ilot irti ja tankkaan energiaa kaikista ihanista tänne jäävistä ihmisistä. Paluu Suomeen aiheuttaa super ristiriitaisia ajatuksia. Periaatteessa ihana palata rakkaiden luo mutta näin melkein kahden vuoden poissaolon jälkeen paluu aiheuttaa ahdistuneisuutta.

Ainoa, että meidän helteet ja aurinko ilmeisesti vietiin sinne Suomeen. Tuleville päiville luvassa sadetta, sadetta ja sadetta. Olisihan se kivempi nauttia täällä vielä auringosta. Suunnitelmissa olisi käydä frühlingsfesteillä, nauttia vappuna piknikiä biergartenissa ja mitähän vielä. Sade vähän vaikeuttaa tätä. Enää yksi viikonloppu tältä erää täällä jäljellä. Aika kasata bucket list kasaan ja huidella sen tahdissa. Haluan vielä sinne sun tänne ja sitä sun tätä.

Sekava pääkoppa, sekava elämä.

Über den Dächern

HAHAHA apua kuolleen kädet

Serkkuni majailee Wienissä niinkin ihanasti, että heiltä löytyy oma kattoterassi. Kiivettiin siitä terassilta vielä ihan talon katolle ihailemaan auringonlaskua. Ai että, siellä me Henriikan kanssa hilluttiin ja ihailtiin Wieniä. Jos mulla olisi tollanen terassi tai mahdollisuus kiivetä katolle, en muualla olisikaan! Kaikki on kauniimpaa, kun ihailee korkeammalta.

Oon mä juonut viinii Wienissä..

..harmikseni en kyllä koskaan montaa pitkää kylmää Lübeckissä. Meneepä päivät taas nopeaan, tasan viikko sitten oltiin Henriikan kanssa jo saavuttu Wieniin. Kuvia reissulta on paljon, joten tässä varoitus kuvaoksennuksesta (sekaisin mun ja Henriikan kuvia)! Ettei tulisi liian iso pötkylä luettavaksi kerralla niin jaan näitä juttuja vähän.

Heitettiin perjantaina heti ekana tavarat mun serkun luokse. Saatiin siltä viestillä ohjeet perille ja olin ihan yllättynyt, miten hyvin reitti Westbahnhofilta perille palautui mieleen. Lähdettiin siitä sitten kävellen seikkailemaan kaupungille. Ekana iskettiin Belvedere palatsin (ihan naapurissa, siis iiihan!) puutarhaa ja ihailemaan linnaa ulkopuolelta. Ulkopuolla kadulla kävellessä en ensin uskonut Arttua "Mennään tosta tuonne sisäpihalle katsomaan niitä linnoja" Jaa mitä linnoja, missään ei näkynt mitään mutta siellä sisäpihalla todella aukesi upea puutarha ja linna kukkulan huipulla. Tai linna ja linna, nää on näitä kaupunkilinnoja, joita on Münchenissäkin.

Wien on siitä ihana, että koko ajan voisi pysähtyä ihailemaan jotain rakennusta. Visuaalisesti niin kaunis ja upea kaupunki. Mietittiin Henriikan kanssa, että kauankohan siellä pitäisi asua, että ehtisi "turtua" siihen kaikkeen.

Jäätiin vielä päivällä aurinkoon yhdille Wienin MuseumsQuartierille. Kaikki museot kuulemma laitettu vierekkäin samalle alueelle. Sielä keskellä oli kiva aukio, jossa oli isoja terasseja mutta ravintolasta sai myös juomia take away mukeissa. Otettiin juomat mukaan ja mentiin vaan sinne aukiolla istumaan. Siellä olisi ollut myös sellasia mageita sinisiä penkkihommeleita, joissa ihmiset makoili ihanasti. Ne oli vaan tietenkin kaikki varattuja.. Ensi kerralla sit ;)

Phuuuh siinä tältä erää. Nyt voisin skarppailla ja alkaa imuroimaan. Mari ja Meeri on tulossa meille illalla, kokkaillaan fajitaksia ja kunhan istutaan vaan iltaa. Olen ollut yksin kotona koiravahtina nyt tiistaista lähtien ja vielä jatkuu pääsiäisen yli. Hyvää pääsiäistä :---* En muistanut ostaa yhtään kindereitä, noh onneksi huomenna on kaupat auki ja voin korjata vääryyden!

Loppuun mun tän hetken lempibiisi:

Hot Natured feat. Anabel Englund - Reverse Skydiving

Austria through my iPhone

Nyt istun taas tutulla ja turvallisella kotisohvalla, väsyneenä miniloman jälkeen. Itävalta oli ihana ja tästä sai hyvää energiaa kevääseen. Vietettiin Henriikan kanssa kivat pari päivää Wienissä ja sitten Filippuksen luona Eisenstadtissa. Filippus on siis mun Itävallan-veli. Fili oli 2010 Suomessa vaihto-oppilaana ja asui tällöin meillä. Olin nyt jo toista kertaa kylässä heillä, viime reissulla oli tosin pirun kylmä eikä ollut aikaa nähdä paikkoja. Tällä kertaa saatiin hostperheiltä kivasti vielä maanantai vapaaksi niin oli koko sunnuntai aikaa rauhassa nähdä lähiseutuja.

Kerron kaikesta paremmin myöhemmin, pitää ensin saada Henriikankin kanssa kuvat vaihdettua. Nyt siis ensin muutamat sekavatruudut puhelimesta:

Lähtövalmiina rautatieasemalla, ah tuo juona olisi jatkanut Budapestiin asti. Se kaupunki ollut mulla must visit listalla jo kauan. // Belvedere palatsia Wienissä ihan mun serkun kodin naapurissa! Ei olisi kadulta katsoessa uskonut, että aitojen sisältä paljastuu tuollainen palatsi!

Stephansdom elikkäs suomeksi Pyhän Tapion tuomiokirkko Wienin keskustassa. Oli aika massiivinen - sisältä ja ulkoa.

 

Selfieeeee! // Minä ja museo "heheh" // Henriikan ja minun perjantainen terassihetki. Mmm Aperol Spritz maistuu Wienissä, täällä Saksassa otan mielummin Hugon.

Perjantai-iltana Top Kino nimisessä baarissa. Hauska idea, se toimi leffateatterina pienen yleisön indie-leffoilla mutta tilassa toimi myös baari. // Henriikka selaa Tel Aviv Beachin listaa // Minä ja Hugoni Tel Aviv tekorantabaarissa Tonava kanaalin varrella. Täällä päin Eurooppaa ei rantoja ole mutta on sitten tehty tuollaisia tekorantabaareja hiekkoineen kaikkineen!

Sitten ollaankin pois Wienistä maaseudulla, tämä ihan Itävallan ja Unkarin rajalta, kuulemma tuolla edessä siintää jo Unkari ja Itävallan viinipellot // Nyt ollaan asian ytimessä. Ja olen juonut viiniä Wienissä.

Eilisen illan jälkkäri kakku-kahvin puitteet, aaah sielu lepäsi. // Nappasin nopean Filippuksen autosta, joku Wienin hieno rakennus….

"Loma loppuuuuu!!" ja Artun hieno filtterin käyttö… Pojat saattoi meidät nätisti junan kabinettiin asti ja nappastiin meistä viimeinen fiiliskuva tänä aamuna. Kymmenen minuuttia myöhemmin puksutteli juna jo eteenpäin kohti Salzburgia, jossa vaihdettiin Münchenin junaan. Nukuttiin muuten molemmat junamatkat ja yhä vaan väsyttää. On se lomailu rankkaa.

Kaiken kaikkiaan oli ihana viikonloppu, säätkin suosivat ja aurinko paistoi. Itävallasta jäi käteen pieni matkalaukullinen tupakalta lemuavia vaatteita, siellä kun on yhä sallittua polttaa sisällä baareissa.. Puhuttiin lauantaiaamuna Henriikan kanssa herätessä röökiltä lemuten, että jos olisi myös täällä sallittua, ei varmasti käytäisi ulkona. Hyi hele sanon minä, taidanpa mennä tästä pesemään pyykkiä.