Oon alkanu tykkäämään siitä, että nykyään aamuisin mun vastuullani on lenkittää koirat. Tai ainakin nyt tykkään kun aamuaurinko lämmittää yön jäljiltä hieman kipakkaa ilmaa. Tykkään kulkea tuossa meidän lähipuistossa. Auringonkukat kukkii ja vielä on ihanan vihreää. Rakastan muuten auringonkukkia, noita saisi tuolta käydä leikkaamassa mutta kauniimpia luonnossa. Siinä olen tullut äitiini, että antaa kukkien kukkia luonnossa. Kauniimpia siellä, kuin kotona vaasissa kuihtumassa.
Vaikka mittari näytti eilen päivällä +21C ja saman pitäisi tässä nyt jatkua, niin syksyn tuntee mun tukkoinen nenäni. Ottaa päähän, ettei ihan viitsi nauttia pukeutumisella tuosta säästä, vaan pitää silti laittaa vaatetta, ettei tää alkava flunssa räjähdä käsiin.
Se aika vuodesta nyyh. Eipähän tarvitse tosin dirndlin kanssa sukkiksia, jotain plussaa siis löytyy he_he.
Tänään en kuitenkaan pysty jäämään illaksi paikalleni, mun kaveri Joel on nimittäin tänään Suomesta täällä. Herra ajaa Milanoon ja päätti tehdä stopin täällä, ihan vaan koska minä ja Wiesn. Se tykitti viime yön täysi pohjoisesta autolla tänne, joten annan herra tirsotella nyt päivällä, sillä illalla me mennään oktareille. Kivaa! Sitä ennen vedän nassuun erkältungsteetä (lue: vilustumisteetä) ja inkivääriä. Eiköhän tää tästä, pöpöt pois ennenkun ehtivät asettumaan taloksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti