Mutta hyvin meillä sujuu lasten kanssa, raskaimpia ovat ne pirun aamut..
Viime tiistaina olin kuitenkin (endlich!!!) Arctic Monkeysin keikalla Zenithissä! Rehellisesti sanottuna, ehkä paras keikka ikinä ja onhan noissa konserteissa tullut riekuttua. Yleisö teki nyt kyllä ison osan olemalla koko ajan mukana, kädet ilmassa ja kaikki hyppi pomppi sinne tänne ihan ilman, että bändin piti mistään sanoa. Niin huikea fiilis, että lentelin muutaman päivän taivaissa.
Jotain muutakin hyvää, kävin tänään ns. kansanopistolla (eli Volkhochschulella) uusimassa kielitasotestin, jotta voisin vihdoinkin ilmottautua jollekin kurssille. No, se testi nyt on ihan syvältä ja menee kaikilla vähän päin mäntyjä mutta sain sentäs niin hyvät pisteet, että pystyin skippaamaan seuraavan tason, jonka jätin keväällä tekemättä. Melkein riitti pisteet jo C1-tasolle (vaaditaan esim. jos hakee tänne yliopistoon) mutta se työntekijäkin sanoi, että jos tuo tuleva kurssi ei haasta yhtään, voi keskustella opettajan kanssa sopisinko jo C1-kurssille.
Ja olen jäänyt totaalisen koukkuun Twin Peaksiin, vihdoinkin uskalsin alkaa katsomaan sitä (Terkut vaan mama Laura Palmerille, läppä aukee mulle nyt heh) mutta en uskalla katsoa sitä nyt eteenpäin ollessani yksin kotona. Kuulen muutenkin jo tarpeeksi ääniä täällä.. Mutta koukuttavaa ja jännää on hrrrr.
Nyt alan tekemään meille illaksi salaattia linssikeiton seuraksi. Tänään mä niiiiiin menen aikaisin nukkumaan.



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti