Toivoin koko viime vuoden, että mulla asuis joku kaveri iiihan tässä naapurissa. Oon Helsingissä tottunu siihen, että aina on joku kaveri suht lähellä. Joko ihan lyhyen kävelymatkan päässä tai sitten edes lyhyen bussimatkan. No tämä kun on hieman isompi kaupunki voi helposti joutua istumaan muutamassakin eri kulkuneuvossa ja matkailla kaverin luokse rapsakat 40minuuttia. Marraskuussa tapasin helsinkiläisen Marinan ja huomattiin, miten paljon meillä on yhteistä. Ollaan mm. asuttu samalla kadulla Helsingissä ja oltu samalla ala-asteella. Sitten tuli puheeksi, että missä asutaan täällä. Marina sanoi asuvansa mun viereisessä kaupunginosassa Pasingissa, jonka raja kotikatuni oikeastaan on. Sanoin asuvani aivan rajalla, niin kuulemma hänkin. Selvisi, että kuljemme samalla sporalla. "No millä pysäkillä sitten jäät, ai samalla kun minä. Mitä??" Asutaan n. 5min päässä toisistamme, niin kivaa! Tällä viikolla sain Marinasta seuraa lenkille koirien kanssa. Iltapäivän auringossa päivä ei tuntunut hyvässä seurassa ollenkaan pahalta, päinvastoin!




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti